Moni huomaa vasta jälkikäteen, kuinka vähän hän on liikkunut viikon aikana kotoa ulos. Yksinkertainen tapa seurata omaa kävelyä on merkitä ylös jokainen kerta, kun lähtee kävelylenkille, vaikka vain kalenteriin tai muistivihkoon. Pelkkä merkintä ei muuta mitään yksinään, mutta se tekee viikon kuvasta näkyvän. Näin huomaa nopeasti, jos päivät ovat kuluneet ilman yhtäkään kävelyä.
Merkintöjä ei tarvitse tehdä monimutkaisiksi. Pieni rasti tai viiva riittää osoittamaan, että päivänä on käyty ulkona kävelemässä. Viikon lopussa rastien määrä kertoo suoraan, kuinka usein kävely on toteutunut suunnitelman mukaan. Tämä yksinkertainen tapa toimii ilman erillisiä sovelluksia tai laitteita.
Pidä tavoite yksinkertaisena
Tavoitteeksi ei kannata asettaa liian suurta lukua heti alussa, koska pettymys voi viedä motivaation nopeasti. Muutama kävelykerta viikossa on jo hyvä alku, jota voi myöhemmin kasvattaa vähitellen. Tärkeintä on, että merkinnät osoittavat suuntaa, ei täydellistä tulosta joka viikko. Pieni edistys näkyy parhaiten, kun sitä vertaa edelliseen viikkoon.
Kävelykertojen seuraaminen sopii hyvin myös silloin, kun sää tai kiireinen aikataulu vaihtelevat viikoittain. Joskus kävely jää auton tai pyörän varjoon, ja silloin merkinnät muistuttavat siitä lempeästi ilman moitteita. Seurantaa voi pitää yllä myös yhdessä perheenjäsenen kanssa, jolloin siitä tulee pieni yhteinen peli. Vertailu ei ole pääasia, vaan se, että kävely pysyy mielessä.
Ajan myötä merkinnät kertovat, mitkä viikonpäivät sopivat parhaiten kävelylle ja mitkä jäävät helposti väliin. Tämän huomion avulla kävelyn voi sijoittaa juuri niihin hetkiin, jolloin se onnistuu todennäköisimmin. Yksinkertainen laskeminen muuttaa epämääräisen aikomuksen näkyväksi ja helpommin toteutettavaksi tavaksi. Pieni muistiinpano riittää pitämään koko viikon liikkumisen paremmin hallinnassa.
